Starcraft2.fi

Mitä tapahtuu kun FPS peluri aloittaa SC2:n pelaamisen ilman mitään aiempaa RTS-kokemusta? Ei lupaa kovin hyvää, eihän? Hirvittää tuo minuakin, mutta täytyyhän sitä kokeilla. Niin paljon ovat kaverit SC2:sta kehuneet ja mitä itsekin ottanut tuntumaa, niin hauskaahan se on. SC2 matseja on myös todella miellyttävä katsoa ja laadukkaita lähetyksiä ympäri maailmaa on runsaasti tarjolla.

Oppimiskäyrä on SC2:ssa todella haastava ja jyrkkä, sillä opittavaa on ihan tolkuttomasti ennen kuin voi ajatellakkaan pärjäävänsä saati tietävänsä mitä pelissä tekee. Se on yksi tekijä mikä tässä pelissä houkuttaa. Kova kilpailuvietti ajaa toki eteenpäin, mutta se myös vaatii tuloksia. Saas nähdä kuinka äijän käy, sillä sellaista "ylellisyyttä" ei itsellä ole, että voisi istua vain koneella 24/7. Haaste otetaan silti vastaan ja asioita lähdetään opettelemaan - ihan alusta.

Pidän omaa blogia osoitteessa http://sc2.nautti.fi/. Asioiden auki kirjoittaimen tehostaa oppimistani ja nopeuttaa asioiden sisäistämistä. Blogistani voi myös olla apua muille kanssapelaajille, jotka ovat vasta aloittaneet pelaamisen ja ovat syventymässä asioihin. Ei näiden ongelmien ja haasteiden kanssa tarvitse onneksi yksin painia. Blogissa kirjoituskielenä on lontoo, mutta ajattelin täällä käydä keskustelua ihan suomeksi. Eteen tulee varmasti vielä monia asioita, joissa olisi hienoa saada rakentavaa keskustelua tai kommentteja kokeneemmilta pelureilta.

Katsotaan mitä tästä tulee.

-nautti

tf2 nautti?

Cruzifix, minähän se Terve vain tälläkin puolella!

Suurin erohan se FPS ja RTS peleissä on että FPS peleissä voi voittaa pro pelaajan yhdellä napilla, kun taas RTS se ei ole mitenkään mahdollista.

MeteoRain kirjoitti:Suurin erohan se FPS ja RTS peleissä on että FPS peleissä voi voittaa pro pelaajan yhdellä napilla.

Wat?

MeteoRain kirjoitti:Suurin erohan se FPS ja RTS peleissä on että FPS peleissä voi voittaa pro pelaajan yhdellä napilla, kun taas RTS se ei ole mitenkään mahdollista.

Onneksi tiedän olevani hyvä kummassakin tyylilajissa

Olen nyt useamman päivän käyttänyt tehokkaasti SC2:n opiskeluun ja olen lueskellut useita erilaisia artikkeleita ja tutoriaaleja. Epätoivoisesti vaihtanut streamista toiseen ja etsinyt matseja katsottavaksi. Miksi? Monet ihmettelevät miksi en vain pelaa? Sitä tosiaan sopii kysyä. Aloin itsekin pohtia, että mikä on vialla kun en tohdi vielä aloittaa 1vs1 ladderia. Miksi ihmeessä tunnen, että minun pitää olla parempi ennen kuin voin pelata sijoitusmatsini? Miksi ladderin aloittaminen jännittää? Statistiikan, lukujen sekä voittosuhteen eivät pitäisi merkitä mitään, joten miksi ne vaivaavat minua? Jokainen meistä häviää pelejä. Se on osa oppimisprosessia. Satuin hiukan googlettelemaan ja yllätyin miten monta eri aihetta löysin pelosta pelata ladder-matseja. Jollain tapaa ymmärrän tilanteen kun olet saavuttanut jonkun erityisen paikan ladderissa tai liigassa, mutta siitäkin kokeneempi peluri pääsee helposti ylitse.

Mutta voittaa nämä pelot alussa? No, sinun oikeastaan tarvitsee katsoa vain meidän kaikkien rakastaman gurun, mahtavan SC2 professorin, kaikkien inspiraatioiden isän, Sean "day9" Plottin lähetys nro. 269 - How to get into SC2.

http://blip.tv/day9tv/day-9-daily-269-n ... c2-4908809

Voit lukea koko blogipostaukseni osoitteessa http://sc2.nautti.fi/?p=115

Olisi mukava myös kuulla teidän kommentteja ja tarinoita! Jännititkö sinä kun aloitit pelaamaan SC2:sta tai oletko koskaan pelännyt pelata laddermatseja? Entä kuinka selvisit tilanteesta ja voitit omat pelkosi?

Day9 aika hyvin tiivistää nää jutut tossa jaksossa.

Itse sijoutuin suoraan platinaan ja ylpeilin kavereille että pääsin suoraan platinaan eli siihen aikaan parhaaseen liigaan mihin pystyi sijoittua. Tosin heti placement pelijen jälkeen tuli aika ankarasti turpaan ja pelaaminen ei ollut alkuunkaan mukavaa. Nopeasti putosinkin suoraan silveriin, mutta se oli minulle oikeastaan helpotus. Peli oli paljon rennonpaa ja peli rullasi hyvin. 50/50 meni voitot ja häviöt, mutta voitot tuntui olevan kiinni vain tuurista. Kun jonkun aikaa olin sitten myllännyt silveriä ja ei tuntunut peli etenevän juuri mihinkään päätin katsella apua netistä ja löysinkin youtubesta läjäpäin videoita ja opin niistä paljon. Kopioin niistä taktiikoita peliini ja alle kuukaudessa olin takaisin platinassa. Platinasta ylöspäin olen päässyt vain hiomalla omia taitojani katsomalla streameja ja pelaamalla kavereiden kanssa. Nyt on tähtäimessä Master liiga ja yhteinen uusi suomalainen tiimi nimeltä Northern Maniacs.

Tulipas sekavaa teksitä. Mutta tässä minun SC2 tarinani lyhykäisyydessään

Vihdoin sain kerättyä tarpeeksi rohkeutta, tahtoa ja aikaa pelata minun sijoitusmatsini 1vs1 ladderiin ja voi pojat mitä kyytiä se oli. Kuinka paljon voikaan oppia pelkästään viidestä sijoitusmatsista? No, enemmän kuin arvaatkaan. Jos voisin matkata ajassa taaksepäin, pelaisin sijoitusmatsini huomattavasti aiemmin. Tällä tavalla onnistuin vain luomaan pahimman mahdollisen vihollisen itselleni - minut.

Päätin, että tiistai on se päivä kun aloitan pelaamiseni 1vs1 ladderissa. Olen säästellyt näitä viittä sijoitusmatsia jotta ehtisin opetella enemmän asioita. Jotta en olisi niin amatööri ja aloittelija. Kilpailuviettini ohjasi opeskelemaan ja opettelemaan lisää kaikenlaisia asioita liittyen SC2:een. Halusin liian paljon liian pian. Harjoittelin, jotta pystyisin paremmin harjoittelemaan. Kuinka hullulta tuokaan kuulostaa! Kaikella tuolla tiedon pänttäämisellä ja opettelulla tein vain hallaa itselleni. Tiedän sen nyt. Kasasin turhia odotuksia harteilleni ja loin illuusiota pääni sisällä, että olen oppinut jo vaikka mitä. Voisinko näillä tiedoilla jo sijoittua hopealiigaan, tai hei, ehkä jopa kultaiseen liigaan? Kyllä, jollain kummalla tavalla sain käännettyä asiat päälaelleen pääni sisällä. Ajattelin, että tällä harjoittelulla, valmistelulla, pelailulla kavereitani vastaan ja AI:n pieksemisellä olisin oikeasti parempi kuin pronssitaso. Kuinka väärässä sitä voikaan olla...

Luojan kiitos todellisuus antoi palauttavan iskunsa kunnolla vasten kasvoja. Ensinnäkin olin erittäin hermostunut ja stressaantunut kun aloitin pelaamisen. Olin ihan paniikissa. Tuntui kun vatsani olisi kääntynyt ylösalaisin, kämmenet hikosivat ja pulssi senkuin kiihtyi. Pidän toki jännityksestä ja nautin kilpailun tuomasta tunteesta, mutta tässä tilanteessa olisi parempi vain rauhoittua ja pitää hauskaa. Noh, se ei ihan toiminut tällä kertaa. Ensimmäiset pari matsiani olivat todella hirveitä. Unohdin lähes kaiken mahdollisen mitä minun tulisi tehdä ja missä järjestyksessä. Pääni oli aivan jäässä ja tilttailin hirveissä adrenaliiniryöpyissä. Aikuinen mies stressaamassa pelin takia ja käyttäytyy kuin pikkupoika karkkikaupassa. Ei voi kun nauraa tälle touhulle.

Entä mitä jäi jäljelle kun romahdettiin takaisin maan kamaralle ja kaikki tiedonjyväseni olivat murusina levällään asfaltilla? Hengissä ollaan, hiukan kädet tärisevät, olen turhautunut itseeni mutta kiitollinen tästä arvokkaasta oppitunnista jonka juuri sain. Minut sijoitettiin Pronssiliigaan sijalle 98. Se on melkein alin mahdollinen, mutta ei ihan. Nyt on aika aloittaa pitkä ja kivinen tieni ylöspäin ladderissa ja oikeasti alkaa oppimaan asioita. Matka ei tule olemaan helppo, mutta tästä se alkaa. Vinkkinä kaikille niille, jotka vielä saattavat epäröidä ladderin aloittamista ja haluavat opetella vielä vähän ennen sijoitusmatseja - Lopeta epäröinti! Sen kun menet ja aloitat pelaamaan. Teet asioista vain vaikeampia itsellesi jos yrität opetella tätä peliä pelaamatta. Tässä tapauksessa tieto todellakin lisää tuskaa!

Voit lukea koko blogipostaukseni osoitteessa http://sc2.nautti.fi/?p=124

Kannattaa muistaa että pronssiliigastakin löytyy monentasoista pelaajaa, tuurista kiinni minkälainen sattuu vastaan. Itse pääsin suoraan kultaliigaan kahdella voitolla viidestä, taisi sattua helpommat vastustajat, koska kultaliigassa voittoja tuli sitten se 1/5 peleistä ja nopeasti sieltä tipuinkin hopean kautta pronssiin Pronssissakin vastustajien taso vaihtelee kovasti, toiset ovat aivan aloittelijoita ja toiset jo ihan kovia vastuksia. Monesti nähnyt sanottavan että timanttiliigaan pääsee helposti pelkällä macrolla, mutta on taitanut taso videotutoriaalien/pelaajien kokemuksen myötä nousta alemmissakin liigoissa niistä ajoista kun nuo sanojat pelasivat niissä, ainakin näin luulisin.

Nyt kun pitää konetta odotella(tilaukseen kunhan palkat saa kesältä), niin on aikaa katsella streameja ja lukea taktiikoita ehkä vähän liikaakin.