Starcraft ja parisuhteet

[Tare]

Moro!

Keskusteltiin tänään avopuolison kanssa vähän starcraftista. Ihan rakentavasti siis. Kaikki harrastajat ymmärtävät, että pelatessa ei pysty keskittymään keskusteluun, saati sitten päästämään koiria kuselle, vastaamaan puhelimeen yms. Pelin kestoajan olet siis "poissa" ja se ärsyttää puolisoa.

Ratkaisuksi tässä vaiheessa sovittiin, että katselen ja kuulostelen vähän tarkemmin ennen kuin pelin aloitan, enkä aloita heti seuraavaa entisen päätyttyä. Olisin siis enemmän "läsnä" ja tietoinen, mitä ympärillä tapahtuu. Lupasin myös, että jos starcraftista ongelma tulee, pystyn sen lopettamaan ja siirtymään vähemmän huomiota vaativiin peleihin. Asiat tärkeysjärjestykseen.

Minkälaisia kokemuksia ja ajatuksia muilla. Minulla tällä hetkellä starcraft syö keskimäärin sen 2h päivässä. Muksuja ei ole, mutta kaksi koiraa ja omakotitalo pyöritettävänä. Keskusteluun saa osallistua myös WoWittajat ja muut pelaajat.

[JuNii]

Otan osaa, eikö ole ärsyttävää kun joku eukko mäkättää kun koittaa jotain tärkeää hyökkäystä suorittaa? Todella tuttu tunne.

Niin ja koskaan ei saa pelata. Pitää näyttää naiselle vaan missä se kaapin paikka on, niin mä oon tehny.

[Therier]

Mun mielestä tommonen "Mä määrän täällä! -asenne" ei ainakaan oo oikea, jos multa siis kysytään. Itelläkin on ollut aiemmin vastaavanlainen tilanne, mutta ollaan tästä pelaamisesta puhuttu avopuolisoni kanssa useampaankin kertaan. Ja meillä on aikalailla normipäivinä normipäivärytmi ja sen mukaan edetään. Jos en oo varma voinko pelata tietyllä hetkellä niin sillon kysyn avopuolisoltani sopiiko se ja onko hänellä itellä sillä hetkellä omia juttujaan mitä hän haluaisi tehdä.

Keskustelemalla näistä parhaiten selviää. Ja omista tunteistakin kannattaa puhua, ja varsinkin kertoa että mikä asia se oikeesti on tärkeätä... normaalistihan puoliso saattaa luulla että pelit menevät hänen edelleen, miten asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole.

[Pleddy]

Polvella selkää ja nyrkillä puuteroitu nenä poskelle, kattellaan saatko olla rauhassa

[Divinesia]

Tämä on mielenkiintoinen osa nettipelaamista ylipäätään. Ite jouduin lopettamaan parikin suhdetta vain sen vuoksi, etten jaksannut taiteilla pelaamisen ja naisen väliä. Tottakai suhteessa on joku vialla, jos pelaaminen viehättää enemmän.

Johtuu täysin persoonasta ja siitä laimeasta ilmauksesta rakkaus miten nämä asiat menee. Itse nautin enemmän siitä, että voi rauhassa startata pelin ja pelata pelin loppuun. Oon kyllä uusille kandidaateille sanonu suoraan alkuvaiheessa varovasti että "pelaan vähän tietokonepeliä nimeltä sc2". Eipähä voi sanoa että esitän parempaa ku olen! \:D/

[Noir]

Tärkeintä on mielestäni painottaa, että pelaaminen on harrastus muiden joukossa. En minäkään mene kesken tyttöystäväni tanssitunteja vaatimaan, että aikaa pitäisi olla nyt muulle. Toki pelaamisessa on vaikeampi aikatauluttaa mitään, mutta sama ongelma voi olla esimerkiksi lenkillä käymisessä. Kun kumppani ymmärtää, että pelaaminen voi olla harrastus, ymmärtää hänkin varmasti paremmin pelaamista.

[Tare]

Tämä on mielenkiintoinen osa nettipelaamista ylipäätään. Ite jouduin lopettamaan parikin suhdetta vain sen vuoksi, etten jaksannut taiteilla pelaamisen ja naisen väliä. Tottakai suhteessa on joku vialla, jos pelaaminen viehättää enemmän.

Johtuu täysin persoonasta ja siitä laimeasta ilmauksesta rakkaus miten nämä asiat menee. Itse nautin enemmän siitä, että voi rauhassa startata pelin ja pelata pelin loppuun. Oon kyllä uusille kandidaateille sanonu suoraan alkuvaiheessa varovasti että "pelaan vähän tietokonepeliä nimeltä sc2". Eipähä voi sanoa että esitän parempaa ku olen! \:D/

Itekkään en kyllä pystyisi semmosen kaverin kanssa elämään, joka kokonaan kieltäisi pelaamisen. Eihän siitä mitään tule, jos pitää oma harrastus lopettaa. Mutta kompromisseja on pakko tehdä, jos meinaa saada suhteen toimimaan.

Hehe Varovasti saa tosissaan sanoa, että vähän pelailee pelejä. Itellä on monesti aika vähäiseksi jäänytkin alkuvaiheessa, kun on muut jutut kiinnostanu.

[Kouleman]

Olen samaa mieltä yllä olevien käyttäjen kanssa siitä, että pelaaminen on "harrastus". Harvempi tyttö ystävä kieltää menemästä lätkä treeneihin tai huutaa katsomosta kaukalossa olevalle pojalle "tuus nyt tänne kun tarviin sua".

Internet pelaaminen ei vielä ole selvästikkään saanut "harrastus" statusta ulkopuolisten silmin. Asia toivottavasti tulee korjaantumaan "lähi tulevaisuudessa". Eli lyhyesti: Eukolle kannattaa yrittää selittää että kyseessä on harrastus, mutta sitten pelaajankin olisi syytä muistaa, että kyseessä siis todellakin on vain harrastus.

[shAsur]

Meikäläisen mimmifrendi kerää astiat pöydältä kun niitä kertyy liikaa, että se alkaa haittaamaan pelaamista ja tiskaa ne. Tuo ruokaa kesken matsin, syön kun ehdin. Elätte ilman parisuhdetta niin kauan kun löytyy sellanen ketä on ittekin kiinnostunut nettipeleistä ja aikasemmin pelannut itse vähän enemmän aikaa vaativaa peliä, (mmorpg / rts) jossa ei peliä vaan tallenneta ja jatketa siitä mihin se jäi. Jos ootte rehellisiä ittenne kanssa ni kyllä nettipelaaminen on joillekin (ehkä myös sulle?) vähän enemmänkin kun pelkkä harrastus. Ja joo, omaani en oo antamassa pois, joten turha pyydellä puhelinnumeroita.

[trolli]

Miten olisi yhteinen sopimus peliajoista joista kumpikin osapuoli pitää kiinni? Ja oli ihan hyvin sanottu joltain, että jos nyt rehellisiä ollaan niin monellekko tietokonepelaaminen rajoittuu vain harrastamisen puolelle? Jos puhutaan esim. kymmenestä tunnista niin jotain on tavalla tai toisella pielessä, mikäli siis olet parisuhteessa. Mietihän. Koulu pitää hoitaa hyvin, työt pitää tehdä, kaupassa pitää käydä, parisuhdetta pitää hoitaa ja pelata 10 tuntia päivässä sc2:sta ja päivässä on kuitenkin vain 24 tuntia? Parisuhdeongelmien juuri on pitkälti ihmisessä (joko toisessa tai kummassakin osapuolessa) itsessään piilevässä itsekkyydessä viimekädessä. Se miten käsittelet termiä "itsekkyys" on itsekunkin oma-asia eli ts. miten kukin määrittelee omat oikeutensa/tarpeensa. Älä aloita parisuhdetta, jos et pysty sitä hoitamaan.

Itse olen ollut naimisissa nyt jo 5½ vuotta ja perheeseen kuuluu 1½vuotias poika. En tosin väitä, että onnistun ylläolevissa aina hirveän mallikkaasti. Mutta suurelta osin kyllä. Nähtäväksi jää tuliko nyt postattua vähän liian 'vanhaa' tekstiä tällaiselle foorumille.